Salaisuus #3

Moiksu! Nyt on Salaisuus nimisen jatkotarinan kolmas osa. Jos et jostain syystä ole lukenut ensimmäistä ja toista osaa, ne löytyvät tästä ja tästäNyt kuitenkin varmuuden vuoksi nopea tapahtumien kertaus.

Alicia menee totuutta ja tehtävää parhaan kaverinsa Jaden kanssa. Alicia joutuu kuitenkin paljastamaan syvimmän salaisuutensa. Hänet on adoptoitu. Alicia alkaa toivoa, ettei olisi edes maininnut asiasta Jadelle. Vielä isommaksi ongelmaksi muodostuu, kun Jade päätti levittää tiedon koko luokalle. Onneksi Alician äiti päätti alkaa selvittämään asiaa ja lupasi hoitaa tämän kunnolla. Mitä seuraavaksi tapahtui? Se nähdään nyt!

Hei! Käytän tässä tarinassa muutamaa (yhtä)  Annin tarinablogin positiivista mietelausetta. Ne kohdat mitkä ovat siitä postauksesta, on kursivoitu. Olen luultavasti kursivoinut jotain muutakin, joten Annin lauseita ovat ne pidemmät. Ja hei, olen kysynyt häneltä luvan näiden käyttämiseen, joten ethän itsekään käytä niitä ilman lupaa!

(Kuva on Pixabaysta)


Olin unohtanut laittaa herätyskellon päälle, vaikka seuraava päivä olisi keskiviikko. Alitajuisesti tajusin sen, mutta jostain syystä herätyskello unohtui.

Nukuin, nukuin ja nukuin. En muista mistä näin unta, mutta sen muistan, että pidin unesta. Se saattoi liittyä talveen tai kenties joutseniin. Valitettavasti uneni kuitenkin  keskeytyi, sillä äiti tuli koputtelemaan huoneen oveen. Tai sitten heräsin muuten vaan äidin läsnäoloon oveni takana. En tiedä varmasti.

”Alicia, oletkohan vielä herännyt?” äiti jutteli oveni takana.

”Olen olen.” vastasin hieman ärtyneenä. En siis oikeasti ollut ollut hereillä.

Samassa vilkaisin kelloa ja tajusin sen olevan 9.30. Tai tarkalleen 9.33, mutta kuitenkin melkein sama asia. Kouluni alkoi tänään jo kahdeksalta, joten olin myöhästynyt aika paljon. Hätäännyin,  ja aloin kiireessä etsimään vaatteitani. Miksei äiti ollut herättänyt minua? ajattelin. Nyt myöhästyin koulusta ja kaiken lisäksi välistä jäi äidinkielen tunti. Miksei tämä tunti olisi voinut olla vaikka matematiikkaa tai kemiaa? Hyvän alun sai tämäkin päivä.

Sain  vaatteet päälleni, mutta äiti oli siirtynyt keittiöön istumaan. Pöytä oli ihme kyllä katettu. Huoltajani oli selvästi unohtanut kouluni, sillä pöydässä oli myös minulle teepussi ja kaurapuuroa. Ei pienintäkään merkkiä kouluun lähdöstä.

Minun teki mieli huutaa äidille, että myöhästyin koulusta, mutta en sitten viitsinyt. Sen sijaan kysyin nätisti, että miksei hän tullut herättämään minua ajoissa.

”Voi Alicia kulta, enkös nimenomaan luvannut tehdä sille asialle jotakin.”

Palasin nykyhetkeen ja sain tajuntani takaisin. Ai niin, eilinen.

Sielussani näin Jaden kertomassa salaisuuttani koko koululle. Kun en tänään ilmaantuisi kouluun, kaikki olisi vain pahemmin. Inhoan itseäni! Miksi olin mennyt kertomaan sen asian. Tiesin alusta asti, ettei Jadeen voinut luottaa. Miksi menin kertomaan sen? Olen todella tyhmä. Harvoin näin tyhmää ihmistä edes näkee maailmassa. Se oli kuitenkin jo tehty, eikä mikään asia sitä voisi muuttaa. Tilanne oli pakko hyväksyä.

Jäin kuitenkin odottamaan äidin puheiden jatkoa. Mitä hän oli suunnitellut tälle päivälle jos ei koulua?

”Me lähdemme yllätysmatkalle!” äiti hihkui. Aivoni raksuttivat ja yrittivät käsittää asiaa. Yllätysretkelle, tänään? Keskellä viikkoa. Hyvähän se oli, mutta oliko äiti tosissaan? Ilmeisesti. Samassa päähäni tunki uusi ajatus, entäs Jade? Minua ei kiinnosta, mutta entäs Jade. Hän vihertyisi kateudesta. Pitäisikö hänet ottaa mukaan?

Kysyin asiaa äidiltä ja hänen vastauksensa oli ehdoton ei. Tämän loman tarkoituksena oli ottaa aikaa Jadesta, ei olla hänen kanssaan enemmän. Sehän sopi! En muutenkaan edes tykännyt hänestä. Toivottavasti se loma oikeasti auttaisi. Epäilin sitä vahvasti. Parin päivän päästä olisin taas koulussa.

”Aiotko syödä vai et?”

Olimme käyneet äidin kanssa syvällisen keskustelun, mutta olin täysin unohtanut, että ruokakin oli keksitty. Edessäni odotti edelleen tee ja kaurapuuro. Molemmat olivat varmaan jo jäähtyneet, mutta kyllä niitä syödä pystyi.

Haukku, toinen, kolmas, vähän teetä päälle. Lisää puuroa. Herkullisia suupaloja. Söin ruokaani rauhallisesti, kun samalla ajattelin koulua. Mitä siellä tällä hetkellä tehtäisiin? Miten kemian tunnilla opettaja selitti hitaasta ja nopeasta palamisesta? Sekä tottakai tärkeimpänä, mitä Jade ajatteli. Oliko luokanvalvojamme kertonut hänelle jotakin, vai eikö ollut.

Vihdoista viimein sain ruokani syötyä. Äitini oli istunut vastapäätäni ja käski nyt lähteä pakkaamaan.

En tiennyt yhtään, että mitä pakata ja kuinka pitkäksi aikaa, mutta päätin nyt varmuuden vuoksi ottaa tavaraa viikoksi. Kävelin huoneeseeni ja jäin seisomaan keskelle kaaosta. Luonnoslehtiöni keskellä pöytää ja tarinanpätkiä ympäri pölyistä lattiaa. Sentään vaatteet olivat siististi kaapissa ja rekissä.

Kaivoin vaatekaapistani laukun, mihin pakkaisin kaikki tavarani. Ensimmäisenä pakkasin kaikista tärkeimmät asiat, eli luonnoslehtiöt, tarinavihot ja kynät. Niitä oli paljon ja ne veivät hieman alle puolet tilasta. Vielä täytyisi ottaa mukaan vaatteita ja sen sellaista. Avasin vaatekaappini ja annoin silmieni kulkea vapaasti sen hyllyillä. Mitä tarvitsisin mukaan? En usko, että lähtisimme ulkomaille, joten täyttä kesävarustusta en tarvitsisi. Lopulta päätin vetää kaapista T-paitoja, muutaman hupparin, trikoita, college housuja sekä alusvaatteita.

 

Aloin lastaamaan niitä laukkuuni. Otin kuitenkin kaikki luonnokseni pois sieltä, koska ne voisin pistää päällimmäiseksi. Ensiksi ahtasin T-paidat. Yksi keltainen, missä oli pitsireunukset. Toinen kokonaan valkoinen ja kolmas merensininen. Päätin ottaa vielä yhden topin matkaan mukaan. Se oli musta, jossa kiemurteli neonvärisiä raitoja. Pian sain vaatteet pakattua ja kipitin hakemaan vielä uimapuvun ja pyyhkeen. Kuka tietää tarvitsisinko niitä.

Otin mukaan myös meikkejäni ja muita ihonhoitotuotteita. Omat saippuatkin pitäisi ottaa. Ai niin! Hammasharjaa ei pitäisi unohtaa.

Seuraavan vartin juoksin ympäri taloa etsimässä tavaroitani. Vihdoistakin viimein sain kaiken valmiiksi ja aloin sulkemaan laukun vetoketjua. Se ei ollut helppo tehtävä. Vetoketju ei meinannut mennä kiinni, vaikka olin siirtänyt vihkot toiseen kassiin. Ne ottaisin autoon sisälle, jos edes menisimme autolla.

Olin lähdössä kohti eteistä, missä äiti ja isä odottivat. Samalla kuitenkin huomasin edessäni lapun. Olin kirjoittanut joskus positiivisia lauseita, mutta luulin heittäneeni ne kaikki roskiin. Ilmeisesti näin ei kuitenkaan ollut, sillä lapussa luki näin:

Älä ole ihmisten kanssa, joiden kanssa et ole onnellinen. 

Siitä sain elämäni suurimman vinkin ja sitä aioin toteuttaa tästä eteenpäin ihan täysillä. Enää en olisi Jaden kanssa. Toivottavasti minun ei tarvitsisi kestää edes Viiviä tai E-luokan Miloa. Voisin olla sellaisten kanssa mitä halusin. Hyvästi tyhmät ihmiset maailmalla! Minä tulen täältä ja vieläpä paljon rohkeampana kuin viime viikolla.

”Alicia mitä sinä nyt teet siellä?” äiti huusi eteisestä. Hups! ajattelin ja lähdin kävelemään painavien kantamuksieni kanssa alakertaan.

Muutaman minuutin päästä olimme jo autossa. Minä takapenkillä laukkujen, pussien ja kassien kanssa. Avasin tarinavihkoni ja aloin kirjoittamaan. Tekstin otsikko oli Unelmaloma. Siihen kuvailin kaikkea mahdollista mitä haluaisin joskus lomalla tehdä.

Noin puoli tuntia matkan alkamisesta äiti käski, etten saisi katsella ulos ikkunasta. En kuulemma saisi tietää, että mihin olimme menossa. Katselin siis tiukasti neljän tunnin ajan puhelinta, vihkosia sekä jossain kohtaa äidin tekemiä eväitä.

Perillä! isä sanoi vihdoin. Olimme saapuneet määränpäähän. Täällä saisimme olla seuraavan viikon ja olin varma, että lomasta tulisi täydellinen!

 

 

Se oli siinä! Tämä on mun mielestä super huono tarina, koska olen kehittynyt kirjoittajana enkä viitsinyt muokata nyt tarinan juonta kokonaan. Jos haluatte, voin kirjoittaa vielä neljännen osan. Kuka tosin tietää, että milloin se tulee… No mutta olisi kiva jos kommentoisit! Moikka!

 

 

28 kommenttia

  1. Vau, aivan ihanaa tekstiä!! Ja todellakin haluan neljännen osan! Minne ihmeeseen Alica pääsee lomalle ja minkälaista siellä on? Olen samaa mieltä tuosta ollut ollut kohdasta, että niin se kuuluu, sillä se ei pistänyt silmään yhtään.

    Vastaa

  2. Tosi hieno tarina! Osaat kirjottaa nii hyvin ja osaat käyttää paljon eri sanoja! Kirjotat tosi luontevasti, enkä kyl ikinä pystyis samaan!

    Ps. Jes, olin vihdoin eka!🥳 Vai…?

    Vastaa

    1. Ainii, unohdin sanoo et tee ehdottomasti neljäs osa!😍

      Vastaa

      1. Oi kiitos tosi paljon❤️ Ja et ollut eka xd. Oonan kommentti vain meni roskapostiin. Ja tällaset kommentit piristää päivää niin paljon.

        Vastaa

        1. Joo, huomasin sen 😂 Ehkä sit ens kerral… 😂

          Vastaa

  3. Piti äkkiä käydä kahlaamassa läpi Salaisuus ykkönen ja kakkonen ku huomasin kauhukseni etten oo lukenut niitä ollenkaan. :’D No mutta tää on mun mielestä oikein hyvä tarina ja aihe sekä lähtökohdat mielenkiintoiset! Neljäs osa olisi kiva jos sulla yhä riittää motivaatiota tähän tarinaan.
    Koska mulla on taipumusta tykästyä ärsyttäviin hahmoihin, niin Jade on mun mielestä hyvin mielenkiintoinen persoona:D Ajatus mikä mulla tällä hetkellä on pinnalla on, että miten Jadesta ja Aliciasta on ylipäätään tullut parhaat ystävät? Salaisuuden ensimmäisessä osassa, jo ennen tämän salaisuuden paljastumista, Alicia vaikuttaa vähän tympääntyneeltä Jadeen. No, ehkä Jade oli joskus parempi ihminen tai heillä oli jotain yhteistä.
    Ajauduin ehkä spekuloimaan vähän liikaa, sori romaanikommentista. :’D

    Vastaa

    1. Joo mäkin olen alkanut miettimään sitä. Kiitos kuitenkin ihanasta kommentista❤️ Teen varmaan neljännen osan ja jonkun BTS postauksen Salaisuudesta

      Vastaa

  4. Iiiiiihana!! Tämä oli jotenkin upea, vaikkei siinä tapahtunutkaan paljoa, olet selvästi kehittynyt kirjoittajana! 🧡
    Ja tietysti, koska kuulun Pilkunviilaajaklubiin (jonka puheenjohtaja on Anni : D), se on ”alitajuisesti”, ei ”alitajuntaisesti”. 😅

    Vastaa

  5. Ihana! Tykkäsin todella! 4 osa olisi kiva! Mistä en pitänyt: Ööh oisi voinu olla vähän pidempi! Muuten hyvä.

    Vastaa

  6. Ihana tarina! Ehdottomasti neljäs osa! Tykkään taidostasi kuvailla asioita. Osaat sen niin hyvin!

    Vastaa

  7. Tätä olen kyllä odottanut! Mahtava tarina ja todellakin toivon jatkoa! Kirjoitusvirheitä löytyi hieman, mutta se ei estänyt tarinaa olemasta ihana : )

    Vastaa

  8. Ihana!!!!🧡🧡🧡 tästä näkyy niin selkeästi, että olet kehittynyt kirjoittamisessa todella paljon verrattuna ihan ensimmäisiiin postauksiisi. Ja mä H.A.L.U.A.N sen neljännen osan!!! Mä tarvitsen se, jooko??😅✨

    Vastaa

  9. Ihana, taas!!! Muakin jäi ”kaivertamaan”, miten Jadesta tuli Alician bestis. Oot aika hyvä jättämään jännään kohtaan joten, NELJÄS OSA TÄNNE JA HETI❤️❤️❤️

    Vastaa

  10. Vau! Mun mielestä tästä tuli täydellinen. Ihana postaus!! Siistiä tekstiä löytyi joka paikasta ja NELJÄNNES OSA TÄNNE HETI❤️❤️❤️

    Vastaa

    1. Neljäs osa varmasti tulossa. Ja Taco saat kyllä jossain kohtaa tietoosi sen, että miksi A:sta ja J:stä tuli bestiksiä.

      Vastaa

  11. Alician ja Jaden ystävyydestä tulee hieman mieleen Allien tyttösäännöt- sarjan ensimmäisen kirjan alku, älkää kysykö miksi 😅 Tämä tarina oli paljon parempi kuin edelliset osat, ja jotenkin todella selkeästi ja ihanasti kirjoitettu 💙 Pidin tästä oikeasti todella paljon – eikä Pilkunviilaajaklubin puheenjohtaja Annikaan tainnut löytää yhtään kirjoitusvirhettä 😁 Ihanaa että löysit tuon yhden lauseen mun postauksesta 💙

    Vastaa

    1. ”Annikaan ei tainnut löytää yhtäkään kirjoitusvirhettä”. Mun suu loksahti täydellisesti auki ja on auki edelleen. Hmm. Allien tyttösäännöt? Sitä puolta en itse saanut esille. Mutta kiitos todella paljon❤️ Olisin mielelläni käyttänyt niitä kaikkia lauseita tässä, mutta se ei nyt ihan onnistunut😂

      Vastaa

  12. Ihana postaus! Sä olet tosi taitava kirjoittamaan jatkotarinoita. Hyvin kuvailtu ja jätit sen sellaiseen kohtaan, että toivottavasti tulee osa 4.

    Vastaa

  13. Tämä tarina oli I H A N A tykkäsin siitä valtavasti.💖 Olisin enemmän odottanut esim. Jaden ja Alicen keskustelua. Mutta hyvä on tämäkin. Pliis neljäs osa.

    Vastaa

  14. Waau, ihana!! Tästä huomaa selvästi, kuinka paljon oikein oot kehittynyt kirjottajana!❤️ Mua ärsyttää Jade vaan entistä enemmän, mutta toivottavasti Alicia pääsee hänestä eroon!😣

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.