Syksyn sydän

Kirjoitettu 34 kommenttia artikkeliin Syksyn sydän

Moi! 🍂

Tämä on osallistumiseni Esterin pudotuspeliin. Jos haluat seurata peliä, kurkkaa tämä linkki! Esterin Infopisteeltä löytyy enemmän tietoa haasteesta.

Postauksen piti kertoa romantiikasta ja minun piti miettiä aika paljon, että keksin edes jotakin. Kun sitten keksin tämän idean, olin aika innoissani, mutta tämä ei onnistunut ihan täydellisesti. Ei tämä kuitenkaan ole huonoin teksteistäni!

Ps. Saatte syksyllä erittäin ison kasan syysaiheisia tekstejä, sillä rakastan kirjoittaa syksystä. Tämäkin teksti sai minut odottamaan syksyä…

Pps. Anteeksi jos masennan kaikkia (paitsi Esteriä ja Annia), kun tämä tarina kertoo syksystä.

Värikkäät syksyn lehdet putoilivat hiljalleen valaistulle soratielle. Katselin kaunista lehtisadetta pimeyden hiipiessä nurkkiin ja koko kylään. Pidin kättäni poikaystäväni Elielin kädessä, ja hymyilin. Elielin käsi tuntui samettisen pehmeältä ja lämpimältä. Se sopi täydellisesti omaani.

Istuimme puiston puupenkillä värikkäissä syystakeissa ja olimme niin lähekkäin, kun vain olla voi. Välillä jompikumpi niiskaisi kylmän sään takia ja toinen kysyi heti, että pitäisikö jo lähteä, ettei vilustuta. Joka kerta vastaus oli sama: Ei ihan vielä.

Se ei kyllä ollut ihmekään, sillä tunnelma syysillassa oli niin ihana, ettei sieltä olisi halunnut lähteä ikinä. Mikä nyt voittaisi kirkkaansinisen tähtitaivaan, salaperäisen hämäryyden, raikkaan ilman ja kauniin ruskan?

”Kohta pitää varmaan kaivaa toppatakit esiin”, henkäisin Elielille, kun voimakas tuulenvire pyyhkäisi ohi.

”Jep”, Eliel vastasi pehmeällä äänellään.

Mä rakastan sua, meinasin sanoa. En sitten kuitenkaan viitsinyt, sillä en tiennyt miten Eliel reagoisi, jos toteaisin sen ääneen. Toisaalta, miksi olisimme pari, jos emme rakastaisi toisiamme. Täytyisi kerätä voimia ja sanoa se. N-Y-T… Nyt!

”Mä rakastan sua”

Juuri niin – mutta hetkinen, nuo sanat eivät tulleet omasta suustani. Sen sanoi Eliel.

Nopeasti tarkistin, ettei lähistöllä ollut muita ja tulin tulokseen, että poikaystäväni todellakin sanoi tuon minulle. Hukuin pois todellisuudesta, enkä kyennyt sanomaan mitään muuta kuin:

”Mäkin sua”, vastasin hymy huulillani. Joku kerrankin myönsi rakastavansa minua, ja se joku oli niin ihana ihminen.

Puristin tiukemmin poikaystäväni kättä ja katsoin häntä suoraan silmiin. Katsoin sillä hetkellä maailmaa vaaleanpunaisten linssien läpi, joten näin vain täydellisyyttä. Näin Elielin suloiset pisamat ja nenänpäässä olevan pienen finnin, jota hän oli yrittänyt puristella. Huomasin hänen silmänsä, jotka kimalsivat kastanjanruskeina syysyössä.

Pian painoin pääni Elielin voimakkaille harteille ja hän kietoi kätensä ympärilleni. Rentouduin siinä jonkin aikaa, mutta sitten halusin kokeilla jotakin uutta. Nostin pääni ylös ja pujotin käteni poikaystäväni selän taakse. Sitten lähestyin poikaa ja hän näytti aluksi hämmentyneeltä, mutta pian näytti rentoutuvan. Hän tajusi, mitä olin tekemässä.

Tunsin hänen huulet omissani. Ne maistuivat vadelmalta ja minttuhammastahnalta. Lisäksi tunsin suudelmassa Elielin oman ominaistuoksun. Koko muu maailma katosi ympäriltäni, kun keskityin vain Elieliin ja itseeni. En välittänyt, vaikka joku ohikulkeva pyöräilijä soittikin pyöränsä kelloa. En välittänyt, kun ylläolevasta puusta tippui muutama oranssi lehti päälleni. En välittänyt mistään muusta kuin meistä kahdesta.

Liian pian satumainen hetki oli ohi. En enää tuntenut huulissani vadelmaista makua tai ihanaa pehmeyttä. Tunsin silti lämmön ja rakkauden. Sitä oli ilmassa tuossa koleassa syyssäässä.

Katsoin ylös ja näin taas värikkään vaahteran – juuri sen saman, joka aiemmin varisteli lehtiä päällemme. Se oli aina ollut meidän symbolimme. Tässä tapasimme ensimmäistä kertaa ja olemme viettäneet aikaamme tällä punaruskealla puistonpenkillä aina. En halunnut ikinä luopua tästä. Tämä tähtitaivas ja syksyn sävyt olivat parhainta koko luonnossa. Sitten kun niihin yhdistää vielä rakkaimman ihmisen, niin syntyy silkkaa unelmaa. Kuka sellaisesta haluaisi luopua?

Kirjoitusvirheitä? Kerro niistä! Entä kuulostiko pakotetusti kirjoitetulta *virnistys*? Minusta tuntuu vähän, että kuulostaa. Tätä tarinanpätkää oli kuitenkin ihana kirjoittaa, vaikken saanut mielestäni sieltä kovin hyvin ylös sitä vaahteraa. Heh, sen piti alunperin olla iso osa juonta, sillä sain tähän inspiraation laulusta nimeltä Kaksi puuta.

Nyt vaan sitten sormet ristiin etten putoa! Ei mua kyllä oikeasti haittaa, vaikka putoaisin – olen onnellinen jatkoon pääsevien puolesta!

34 kommenttia

  1. Eka! Tämä oli ihana teksti, etenkin kun se liittyi syksyyn, sillä olen itse syntynyt syksyllä. 🍁 Tekstin tunnelma oli ihana, ja en bongannut mitään kirjoitusvirheitä, en kyllä etsinytkään niitä. ✨

    Vastaa

    1. Olit todella nopea! Ota keksi 🍪.
      Kiitos paljon! Mäkin olen syntynyt syksyllä.
      Kiitos vielä kerran ihanasta komemntista, Kissa_fani 🧡🍂

      Vastaa

  2. Hmm… Ollaan rehellisiä. Tämä oli ihan hyvä, mutta ei oikein mun makuun. Pidin siis tästä tekstistä, mutta en niin paljoa kuin monista muista teksteistä. Teksti vaikutti vähän kyllä siltä ’pakotetusti kirjoitetulta’, mutta joistakin kohdista pidin kuitenkin aika paljon. Esim. tuo suutelukohtaus oli oikeasti hyvä! 💙✨ Ja pidin myös jotenkin tuosta alusta enemmän kuin muista kohdista… Jatka vain romantiikan kirjoittamista, ehkä sä vielä jonakin päivänä olet siinä yhtä hyvä kuin muissakin teksteissä 😉

    Ps. En kyllä vieläkään voi ymmärtää, miksi se Syksyn sydän kuulostaa niin tutulta… Siis oikeasti, what?!

    Vastaa

    1. Ei hitsi, Kissa_fani ehti kommentoida sillä välin, kun mä olin kirjoittamassa kommenttia 🙄 Nyyh.

      Vastaa

      1. Niinpä! Syksyn sydän kuulostaa liian tutulta! (Miksi aloitin tämän sanomisella, kun sinä kirjoitit sen kommentissa viimeiseksi)
        Ihanaa jos se suutelukohtaus onnistui! Munkin mielestä se alku on paras kohta.
        Ja mä arvostan sitä, että sulta saa aina niin rehellistä palautetta 💙
        (Mun kommentit on erittäin töksähteleviä)

        Vastaa

        1. Tarinataidetta ja tarinatiedettä -blogissa oli Syksyn sydän -niminen jatkotarina 🙃

          Vastaa

  3. Ihanaihanaihana🧡🧡 Sä onnistuit luomaan tähän just täydellisen tunnelman, ja mä suutun, jos Essi pudottaa sut! Mua puolestani alkaa huolettaa aika lailla…🙈 Ja btw, Eliel on NIIN ihana nimi, kuuluu mun top 5 lempparinimiin💛

    Vastaa

    1. Kiitos, ihanus 🧡🧡🧡 (eikä nyt oranssi sydän nousee liian ylös käytetyimpiin)
      Haha, ei Essi sua pudota varmasti. Omasta puolestani en olisikaan niin varma…
      Kiitos kommentista ❤️ (Punainen ja oranssi eivät sovi yhteen, mutta en voi käyttää muitakaan emojeita)

      Vastaa

  4. Omg tää oli ihana!! Siis oikeesti vauvauvau!! 😍 Tosi taitavasti kirjoitettu ja ihana tunnelma! Enkä löytäny yhtää kirjotusvirheitä ;)

    Vastaa

  5. Ihana todellakin :D Ei parhaimmasta päästä ja ehkä vähän pakoitettu ulos, mutta todella hyvä sellaiseksi tekstiksi. Tuo ”Mäkin sua…” -kohta ja ”nyt vaan sitten sormet ristiin…” Ovat huomattavasti pienempää kuin muu teksti…, oisko se mahdollista korjata :D

    Vastaa

    1. Keksin muuten mistä Syksyn sydän on tuttu! Se on jatkotarina Tarinataidetta ja tarinatiedettä blogissa, mutta kai poistettu, sillä kun yritin laittaa tähän linkkiä siitä en löytänyt sitä.

      Vastaa

    2. Suoraan sanottuna ei ole mahdollista korjata, sillä ne kohdat ovat kursivoitu. Luultavasti johtuu laitteestasi.
      Kiitos kommentista 💙🫧

      Vastaa

  6. Tämä on vaan IHANA! Nyt tuo suutelemis-kohta onnistui ihan hyvin. 🤩

    Tämä oli vain lyhyt. Liian nopeasti ohi! 😂😖

    Ei parhaimpia tekstejäsi, mutta kyllä; mahtava kyllä! <33

    Vastaa

  7. Mahtava teksti. En löytänyt kirjoitusvirheitä🙃
    (Meidän koiralla on tänään 1v. Synttärit🥳)

    Vastaa

    1. Kiitos ihanasta kommentista, Insku! Ihanaa, että säkin kommentoit tänne 🫧
      Ja paljon onnea teidän koiralle 🥳
      (Meillä näkyy nyt sateenkaari. Varmaan teidän koiran kunniaksi <3)

      Vastaa

  8. Luin tän eilen mut en jaksanu kommentoida ja sit rupesin leikkimään videon editoimis ohjelmalla ( josta ei tullut mitään)
    Mutta ihana tarina! En löytänyt kirjoitusvirheitä Ja nyt mä menen tekemään jotain.. Ja Yks miinus tää loppu ☹️ mutta hyvääpäivänillanaamunjatkoa nyt on kyllä päivä kello on 12.49 okei mitä mä höpötän hei hei! En mä sano ikinä hei hei? Moikka kuitenkin!

    Vastaa

    1. Ainakin luit tämän nopeasti 😃 Ja ihanaa, jos oli ihana teksti <3 Säkin olet aina niin ihana ja positiivinen!
      Kello on nyt 13.41, kun mä kirjoitan tätä :D

      Vastaa

  9. Okei, mä en oikein osaa sanoa mielipidettäni… Hyvin kirjoitettu tietysti, mutta… Hmm. Mä kommentoin myöhemmin uudelleen :D

    Vastaa

      1. Okei, tässä tulee…
        Hyvä, mutta vähän överi. Jotenkin tuntuu siltä, että olisit kirjoittanut tästä ensin erilaisen ja sitten piirrellyt sinne tänne lisää sydämiä ja kimalletta. Siinä kohtaa pääpointti, eli se puu, jonka ympärille olit ajatellut kirjoittaa, katosi. Toisaalta kuvailu on aaaivan ihanaa… Saat arvosanan 7,5.

        Vastaa

        2. Kiitos ihanasta kommentista 💙
          Tämä oli itseasiassa ihan ensimmäinen versio tästä, mutta ehkä vähän sitten lisäsin tänne juurikin niitä sydämiä ja kimalletta.
          Ihanaa saada näin ihana kommentti, missä kerrotaan, että mitä pitää parantaa! (Joskus on vaan selitelty jotakin, että en tykännyt ja siinä se)

          Vastaa

  10. Tässä oli ihana tunnelma, eikä ollu mun mielestä tönkkö, mutta en vaa päässy uppoamaan tähän. Osui mutta ei uponnut! 🧡✨

    Vastaa

  11. Ihana tarina, Linnea! Pidin yksityiskohtaisesta ja kauniista tekstistä. Jatka samaan malliin!

    Vastaa

  13. Oon tosi myöhässä mutta vauuuuuuu! Onnistuit tässä niiiiin hyvin 🤩😍🍁
    Tää oli kyllä ihana mutta loppuu oli vähän töksähtänyt (ainakin mun mielestä) mutta tää oli tosi hyvä rakkaustarina jos ajattelee ettet oo paljoo kirjoittanut niitä! 🧡

    Vastaa

  14. Wau Linnea! Joo, tiedän oon superhypertyper myöhässä, mutta oli pakko kommentoida. 🧡En itse välitä hirveästi romantiikasta (anteeksi kun sanoin tuon😥), mutta tästä pidin aika paljon! Noh, sanoisin että TOSI hyvä postaus!

    Vastaa

    1. Aina saa kommentoida! Parempi myöhään kun ei milloinkaan 😉
      Mutta kiitos kommentista 🧡 Tämä kommentti nosti mun kasvoille jättihymyn. Koska siis wow. Sä et hirveästi tykkää romantiikasta, mutta pidit tästä. Kiitos ihana Kisu 🧡🍂

      Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.